Paakkilan asbestikaivos – Maljasalmi

 Maljasalmi

Maljasalmen kaivos toimi vuosina 1943 – 1953 Paakkilasta noin 10 km kaakkoon, Mineraalintien varrella. Kokonaislouhintamäärä oli 0,05 Mt. Rikastushiekkaa syntyi 0,01 Mt ja sivukiveä 0,02 Mt. Jätealueita on kaksi. Maljasalmi oli Paakkilan kaivoksen ohella Suomen toinen teollisessa mittakakaavassa toimiva asbestikaivos.

Näin kaivosaluetta kuvasi Kari Varonen ennen kuin alue katsottiin aiheelliseksi peittää: ”Jätehiekkaa muodostui kaivoksella murskauksen ja ilmaerotuksen yhteydessä 1,2 – 1,5 mm seulan läpäisseestä materiaalista. Jätehiekka kuljetettiin alueelle, jonka leveys on 30 – 70 m, pituus noin 200 m, korkeus 0,5 – 2,5 m ja tilavuus noin 15 800 m³. Jätealueen penkat ovat muotoutuneet sateen ja sulamisvesien vaikutuksesta loivapiirteisiksi. Jätehiekka-alue on osin paljasta ja osin sitä peittää nuori ja harva lehti- ja havupuusto. Jätehiekka-alueella hengitettävien asbestihiukkasten pitoisuudet ylittävät selvästi kunnostamiseen liittyvän toimenpiderajan.

Louhosalueella on kaksi louhosta, joita erottaa kapea kannas. Louhokset ovat veden peitossa. Louhoksia ympäröi luonnonmaa. Louhosseinämät ja louhosta ympäröivä jätekivikasa sisältävät asbestia samoin kuin kalliokumpareen päällä oleva rapautuneen hiekan alue. Kaivosalueen pinta-ala on 2 300m² ja louhoksen pinta-ala noin 1 700m². Jätekivikasan pinta-ala on noin 300m². Kaivokselle johtavaan Mineraalintiehen ajettiin kaivoksen jätemateriaalia koko sen pituudelle.

Pohjois-Savon ympäristökeskus teetti 1996 ympäristöministeriön rahoittamana tutkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa asbestin esiintyvyyttä maaperässä ja ilmassa Paakkilan ja Maljasalmen ympäristöissä.

Asbestikuituja on levinnyt ja pölynnyt Maljasalmen louhoksen ja rikastuslaitosten välittömässä läheisyydessä. Kinttulammesta ja Poudanlammesta otettujen pohjanäytteiden havaintotulosten perusteella kuitujen leviäminen on rajoittunut nyt ja jo toiminnan aikana alle 2 km:n etäisyydelle kaivoksesta. Lähimpien talojen pihapeltojen multakerroksen kuitupitoisuus ylitti yksittäistapauksessa 50 000 kuitua/g.  Tässä arvioinnissa sovellettavaksi toimenpidesuositusten ohje-arvoksi valittiin 50 000 kuitua/g maata, koska virallista ohje- tai raja-arvoa asbestilla saastuneen maan arvioimiseksi ei ole asetettu. Kaivos- ja rikastustoiminnan aiheuttaman asbestikuormituksen haittojen minimoimiseksi esitettiin Paakkilan ja Maljasalmen alueille kunnostussuosituksia. Pahimmat asbestihaitta-alueet suositeltiin peitettäviksi riittävällä multakerroksella ja nurmetettaviksi.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus teki Maljasalmella tämän jälkeen omia tutkimuksiaan mm. asbestin pölyämisestä ja pitoisuuksista eri puolilla kaivosaluetta. Tämän pohjalta laadittiin kunnostussuunnitelma, jossa jätekivi- ja hiekkakasat päätettiin peittää puhtaalla maa-aineksella ja kunnostaa myös Mineraalintie sellaiseksi, ettei liikenne aiheuttaisi enää asbestin pölyämistä.

Lähteet:

Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit – hanke: Taustaselvitys

Opasnet.org

Kohteella keväällä 2017

Kohdetta saattaa olla vaikea löytää aineistoista, mutta tässä koordinaatit paikkaan. Lähde: karttapaikka.fi

Sieltähän se monttu pilkistää lepikon takaa. Vedellä täyttynyt tosin.

Joitain yksittäisiä asbestikiviä oli jäänyt pintaan.

Pääpiirteittäin tämä kaivos oli kuitenkin maisemoitu hyvin. Tien kunnostuksesta ei ole tarkempaa tietoa. Ainakin asbestimassauksen saa rapakeleillä auton pohjaan, jos ei muuta…

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko