Historia

Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat perustettiin valtion toimesta 1920; rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää. Tehtaiden nimi muutettiin Rikkihappo Oy:ksi vuonna 1961 ja lopulta Kemira Oy:ksi vuonna 1972. Kemiran liiketoiminta laajentui yli 80 vuoden aikana lannoitteiden ja rikkihapon tuotannosta lukuisiin eri teollisuuskemikaaleihin.

Kemiran lannoiteliiketoiminnan kansainvälistyminen alkoi 1960-luvun lopulla lannoiteviennillä. Globaaliksi toiminta alkoi laajeta 1980-luvulla, kun Kemira teki ensimmäiset ulkomaiset yritysostot ostamalla lannoitetehtaita Iso-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta, Ranskasta ja Tanskasta. Vienti lisääntyi ja myyntikonttoreita perustettiin myös ulkomaille.

Kemira-konsernin liiketoimintarakenne uudistettiin 1990-luvulla, ja liiketoimintayksiköt yhtiöitettiin. Vuonna 1994 Kemiran osakkeet listattiin Helsingin Pörssiin. Kemira oli 1970-luvun lopulla erottanut lannoiteliiketoiminnan ja kemianteollisuuden toisistaan, ja lannoiteliiketoiminta nimettiin Kemira Agroksi. 1990-luvun aikana Kemira Agro perusti yhtiöitä Baltiaan, Puolaan sekä Unkariin, ja yritysinvestointeja tehtiin myös Lähi-idässä ja Aasiassa.

Vuonna 2004 Kemira Agro Oy irtautui Kemira Oyj:stä, muutti nimensä Kemira GrowHow:ksi ja listautui Helsingin pörssiin. Suomen valtio myi osuutensa Kemira GroHow:sta Yaralle, ja vuonna 2007 GrowHow:sta tuli maailman suurimman kivennäislannoitteiden tarjoajan, norjalaisen Yara International ASA:n tytäryhtiö.

 

Siilinjärven tehdas

Siilinjärven toimipaikalla tehdastoiminta alkoi vuonna 1969. Tuolloin toiminta käynnistyi pasuton, rikkihappo-, fosforihappo-, ammoniumfosfaattitehtailla ja voimalaitoksella. Toiminta laajentui vuosina 1972–1973, jolloin rakennettiin lannoite- ja typpihappotehtaat sekä pakkaamo. Kalsiumsulfaattitehdas toimi toimipaikalla vuosina 1985–2011.

Fosforihappotehtaalla tehdään eri fosforihappolaatuja muun muassa lannoitteiden valmistukseen, rehu- ja teollisuusfosfaattien valmistukseen sekä teolliseen vesienkäsittelyyn. Fosforihappo tehdään kaivokselta louhitun apatiittimalmin rikasteesta. Prosessin sivutuotteena syntyy kipsiä nykyään 1,5 Mt, jota käytetään maanparannusaineena ja lannoitteiden valmistuksessa. Suurin osa kipsistä läjitetään kipsin läjitysalueelle.

 

Lisää alkuaikojen poliittisesta historiasta voi lukea Blogista- Hajamietteitä Pöljältä:

Siilinjärvestä kaivospaikkakunta I

Siilinjärvestä kaivospaikkakunta II – Kekkonen tulee!

 

Kaivos
Siilinjärven apatiittikaivos on Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Kaivos aloitti tuotannon 1980. Avolouhoksen pituus on kolme kilometriä ja syvyys syvimmillään 250 metriä. Kaikkiaan Siilinjärven kaivos- ja tehdasalue on kooltaan noin 3 000 hehtaaria ja sen pituus 12 kilometriä ja leveys 2–3 kilometriä. Tunnettu esiintymä on 14,5 kilometriä pitkä ja ainakin 800 metriä syvä. Esiintymä on 900 metriä leveä leveimmästä kohdasta.

Siilinjärven esiintymä löytyi 1950 rakennusmestari Jorma Hakalan lähettämän kalkkikivinäytteen perusteella. Koerikastusta tehtiin paikalla 1966 sekä suuremmassa mittakaavassa 1975–1979.  Rikastamon ensimmäinen tuotantovuosi oli 1980. Tuolloin louhintamäärä oli jo yli 2 miljoonaa tonnia kiveä.

Kaivos tuottaa apatiittirikastetta, jota käytetään kaivoksen vieressä olevan fosforihappo- ja lannoitetehtaan raaka-aineena. Sivutuotteina syntyy myös maatalouskalkkina käytettävää kalsiittirikastetta sekä jonkin verran kiillerikastetta.

Kaivoksen vuosituotanto nousi vuonna 2009 valmistuneiden investointien jälkeen 850 000 tonnista miljoonaan tonniin ja sitä on tarkoitus vielä kasvattaa 1,3 miljoonaan tonniin. Malmin rikastuksen sivutuotteena syntyy myös flogopiittia ja karbonaattimineraaleja sisältävää rikastushiekkaa, josta osa jalostetaan maanparannusaineeksi ja loput läjitetään kaivosalueen pohjoispäässä sijaitsevalle Mustin rikastushiekan läjitysalueelle.

Apatiittirikaste erotetaan malmista vaahdotusprosessissa, jolloin P2O5 -pitoisuus nousee 36,5 %:iin (malmin fosfaattipitoisuus P2O5, 3,7%). Vuonna 2019 noin 85 % apatiitista käytettiin Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi syntyy kipsiä. Fosforihappoa ja apatiittia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetahtaalla kuin myös yhtiön muilla lannoitetehtailla. Yaran Kokkolan tehtaalla fosforihaposta valmistetaan rehufosfaatteja.

 

Yara Siilinjärvi lukuina 2020

  • Kokonaislouhinta: 24,04 milj.t (malmi 49,98 %, sivukivi 50,02 %)
  • Malmikiveä nostetaan: 35 000 t/päivässä
  • Kaivannaisjätteen määrä: 23,1 milj. t. (sivukivi 59 %, rikastushiekka 41 %)
  • Raportoidut malmivarat: Todetut ja todennäköiset 195 Mt (P2O5 3.7 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 7,6 Mm3a
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: rikastamolla 1 234 t, yarex-asemalla 610 t
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 16 056 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 350 000 €
  • Apatiitti 1 000 000 t/vuodessa, kalsiitti 8 443 t, biotiitti 57 669 t ja kiilletuotteet 7 247 t
  • Rikkihappo 800 000 t/vuodessa
  • Fosforihappo 300 000 t/vuodessa
  • Typpihappo 150 000 t/vuodessa
  • Lannoitteet 500 000 t/vuodessa
  • Maanomistus: Yara omistaa Siilinjärvellä maata n. 3 800 ha, eli n. 7 % Siilinjärven pinta-alasta
  • Muut toimitukset: n. 80 % Siilinjärven taajaman kaukolämmöstä. Toimitettu energia vastaa n. 3 000 omakotitalon vuosittaista energian kulutusta.
  • Vedenkulutus: 9,14 Mm3 (raakaveden osuus 20 %)

 

Lähteet:

  • Yara
  • Kaivosvastuu.fi 2020
  • Wikipedia

 

Avoimet ovet tapahtuma 8/2019

Toimipaikan 50-vuotisjuhlan kunniaksi Yara Siilinjärvi vietti avoimien ovien päivää. Tapahtumassa pääsi tutustumaan Yaran eri toimintoihin tehdasalueelle varta vasten rakennettuun näyttelytilaan ja kiertoajelulle toimipaikan alueella.

Kaivosalueen kierros oli melko suppea. Rikastushiekka-alueen näkeminen olisi saattanut loksauttaa monen leukoja alaspäin.

Dumppereiden kokoluokka. Kuljetuskalustona ovat pääasiassa n.150 tonnin louheautot. Caterpillar 785D lavakoko on 48 kiinto-m3/kuorma. Täydessä lastissa kulutus on reilut sata litraa tunnissa. Mutta liikkuvatko akkukäyttöiset kauko-ohjattavat dumpperit kohta täälläkin? Menevät ne työhenkilöiden ”verotulot” näistäkin, kun kuskeja ei tarvitse niin montaa ja investoinnit voi vähentää verotuksessa?

Melkoinen monttu on saatu aikaan. Ja kokoluokka kasvaa tulevaisuudessa. Millainen laguuni rikastushiekkadyyneineen muodostuu, kun kaivostoiminta aikanaan loppuu? Toiminta kaivoksella on ympärivuotista. Poraus tehdään pääsääntöisesti keskeytyvässä 2-vuorotyössä maanantain ja perjantain välisenä aikana. Malmin ja sivukiven kuormaus ja kuljetus ovat jatkuvaa kolmivuorotyötä, mistä vastaa urakoitsija.

Louhoksilta irrotettu malmi ajetaan louheautoilla rikastamolle ensivaiheen murskaukseen.  Kuvassa rikastamorakennus, jossa apatiittimalmi rikastetaan apatiittirikasteeksi. Murskattu malmi jauhetaan ja apatiitti- ja kalsiumkarbonaattimineraalit erotetaan vaahdottamalla ne omiksi rikasteiksi. Apatiittirikastetta tuotetaan noin 1 milj. t/v.

Vaahdotuksesta jäljelle jäänyt rikastushiekka johdetaan vedenpoistosyklonien ja välisakeutuksen kautta pumppaamalla vuoden 2017 alussa käyttöön otetulle pastalaitokselle ja edelleen Mustin rikastushiekka-alueelle. Jätealue on Suomen suurimpia. Ymmärrettävästi emme nähneet tätä aluetta. Rikastamolla syntyvä rikastushiekka on pumpattu vuodesta 1983 alkaen Mustin rikastushiekka-altaalle, jonka läjitystilavuus on noin 310 milj. m3, josta oli jäljellä vuoden 2016 lopussa noin 133 milj.rtd-m3. Pastalaitoksen käyttöönoton jälkeen läjitystilavuuden on arvioitu riittävän vuoteen 2035 saakka. Mustin altaan kokonaispinta-ala on noin 800 ha! Rikastushiekkaa sinne kasataan noin 10 Mt vuodessa.

Jos on montulla kokoa, on myös sivukivikasat melkoisia, ja alkavat kilpailla jo kipsikasojen kanssa kukkuloiden herruudesta. Sivukiven määrä vaihtelee vuosittain, mutta viime vuosina sivukiveä on syntynyt 10–17 milj.tonnia vuodessa.

Kaivoksen jälkeen takaisin tehdasalueelle. Valitettavasti myös Mars-planeetalla eli pasutealueella käynti jäi tällä kierroksella myös väliin.

Tehdasalueella.  Toiminnan alkuaikana rikkihappotehdas käytti raaka-aineenaan Luikonlahden kuparikaivoksen rikkirikastetta. Rikkirikaste tuotiin tehtaalle rautateitse kahtena päivittäisenä, noin 400 tonnin junana. Rikkihapon valmistukseen tarvittava pyriitti eli rikkikiisu tuodaan nykyään Pyhäsalmen kaivoksesta.

Pistoraide tehdasalueella. Fosforihappotehtaan toinen pääraaka-aine edellä mainitun rikkihapon lisäksi on apatiitti-niminen raakafosfaatti, mikä tuotiin ennen Siilinjärven kaivoksen perustamista tehtaille rautateitse Neuvostoliitosta.

Lannoitetehdas.

Lopputuotteita eli lannoitteita metsänkasvatukseen. ”Mila Metsän NP -lannoite sopii kivennäismaan kuusikoiden ja männiköiden kasvatuslannoitukseen sekä koivikoiden lannoitukseen. Se sisältää typen lisäksi niukkaliukoista fosforia, kalsiumia ja magnesiumia. Metsän NP:n booripitoisuus 0,3 % joten se soveltuu myös boorilannoitukseen riukuvaiheesta varttuneeseen kasvatusmetsään.”

Infotauluja esiteltiin. Vähän jäi vähemmälle huomiolle ympäristövaikutukset. Ehkä suurin huolen aihe seutukunnalla on ollut kaivoksen laajenemisesta kyläkeskuksen laitamille. Jätevedet ja vesistöjen rehevöityminen ei ensi sijassa suurta yleisöä kiinnosta. Varsinkin kun niistä hyvin vähän puhutaan. Toisaalta ne eivät myöskään ole sieltä pahimmasta päästä.

Siilinjärven Alppeja. 1,5 Mt kipsiä syntyy fosforihapon valmistuksen yhteydessä vuosittain. Ihan vain ylimäärätavarana. Hallitsee jo paikallista maisemaa melkoisesti. Ja luvan kanssa.

Louhintaräjäytyksiä kaivoksella tehdään keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Räjähteenä käytetään Yaran omaa Yarex -emulsioräjähdysainetta. Räjähdysainetta käytetään kaivoksella noin 10 000–15 000 t vuodessa. Youtube lähde: Natureweather.

Youtube lähde: Natureweather.

Tapahtuman anti

Tehtaan ja kaivoksen järjestämä tapahtuma oli melkoisen suosittu tapahtuma. Eipä ihme, sillä Yara on Siilinjärven suurin teollinen työnantaja, ja Kuopion alueella merkittävä työnantaja. Yara Siilinjärvi työllistää suoraan noin 400 htv ja toimipaikan arvioitu kokonaistyöllisyysvaikutus on reilu 2200 htv. Urakoitsijat mukaan lukien toimipaikalla työskentelee päivittäin yli 700 henkilöä. Lisäksi Yara on vuosina 2008-19 investoinut Suomeen yli miljardi euroa, josta Siilinjärvelle 715 miljoonaa euroa. Yara Suomi Oy maksoi vuonna 2018 yhteisöveroa 11 miljoonaa euroa, josta Siilinjärven kunnalle heltisi noin 1,5 miljoonaa.

Miljoonia tonneja joka tapauksessa virtaa kaivosjätteenä suoraan maastoon tehtyyn ”altaaseen”. Vuosikymmenten ajan. Onko tällä haittavaikutuksia? Mitä muuta ei kerrottu? Onko kipsikasasta muuta haittaa kuin maisemallinen haitta? Lisääkö kaivos luonnon monimuotoisuutta, kuten Yara niin mainostaa?

Viimeisessä käsittelemme kaivoksen laajentamista ja tulevaisuutta. Paljonko laitetaan euroja sulkemistöihin? Mitä jää perinnöksi? Mitä riskejä jää jäljelle?

”Pastalaitoksen purkuputkesta vettä. Kuva Anu Pöntinen yle”.

Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko