Kolin Hirvivaaran jyrkän koillisrinteen juurella, Porraskorvessa, on kyaniittiesiintymä, jota on kesällä 1949 koelouhittu.
Hirvivaaran jyrkässä rinteessä on liuskeisuuden suuntainen, melkein pysty kyaniitti-kvartsijuoni, joka mineralogisesti mielenkiintoisena muodostumana ansaitsee paremmin huomiota kuin taloudellista arvoa omaavana esiintymänä; juonihan on sangen vaatimaton mittasuhteiltaan. Sen leveys on vain 0.5-2 m ja toistaiseksi tunnettu pituus 12 m. Koelouhinnalla on juonta seurattu syvyyssuuntaisesti 6-7 m. Juonen päämineraalit ovat kyaniitti ja valkea juonikvartsi. Kyaniitti esiintyy tavallisesti 4-10 cm pituisina sälöinä, jotka viuhkamaisesti lähtevät samasta pisteestä. Kyaniittisälöt ovat väriltään vaihtelevia. Yleisiä ovat siniset kiteet, mutta tavataan myös keltaisia, ruskeita ja punaisia. Lindholmin (1950) määräysten mukaan juonessa on kyaniitin ohella seuraavia Al-mineraaleja: diasporia, pyrofylliittiä.
Tutkittaessa juonen rakennetta näyttää siltä kuin rikkain kyaniittikonsentraatio olisi kerääntynyt noin 0.5 m vahvuiseen vyöhykkeeseen, jonka sijainti itse juonessa on epäsäännöllinen. Kyaniittirikas vyöhyke ei myöskään jatku yhtäjaksoisesti, sillä sitä leikkaa paikka paikoin puhdas juonikvartsi. Tästä syystä tavataan nyt kvartsin ympäröimänä rikkaita kyaniittikonsentraatioita siellä täällä juonessa ilman näkyvää järjestystä. Silmämääräisesti arvioiden on juonessa suunnilleen yhtä paljon kvartsia kuin Al-mineraaleja. Kyaniittijuonta on koelouhittu. Louhitun kiven määräksi voitaneen arvioida n. 600 tonnia, josta määrästä käsin valikoiden on kyaniittia otettu talteen n. 40 tonnia. Hylkykivikasoissa on Al-mineraaleja vielä paljon tallella. Yksinään tällä juonella ei Al-mineraalien louhinnan kannalta ole sanottavaa merkitystä, mutta yhdessä sivukiven kanssa louhittuna ja rikastettuna olisi sen Al-mineraalien talteenotto mahdollista.
Lähde: KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIINTYMÄT POHJOIS-KARJALASSA 1959, GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTEKNILLISIÄ JULKAISUJA N:o 63
Porraskorpea etsimässä 9/2022
Kolin Herajärvenkierroksen läheisyydestä, läheltä Rykiniemeä, löytyy vanha koelouhittu kyaniittiesiintymä Porraskorpi.
Itse louhos on näyttävästi naamioitunut sammaleisen sivikivikasan taakse.
Louhoksen perällä oli näkyvissä malmisuonta.
Louhoksen pohjalle oli kertynyt vettä, joten tarkempi visiitti louhokseen jäi suorittamatta.
Videokuvaa louhoksesta: Youtube- Porraskorpi
Herajärven lasku: 1750-luvulla kaivettiin kapean harjun poikki laskuoja Herajärveen. Tavoitteena oli saada lisää niittymaita järven rannoille. Oja avartui veden virtauksen voimasta ja vesimassat veivät mukanaan maata, puita ja pensaita. Ne kerrostuivat Herajoen suulle Pielisen lahteen laajaksi tulvasuistoksi. Harju sai nimekseen Lähtevänsärkkä. Herajärven pinta aleni järvenlaskuissa kaikkiaan noin 10 metriä ja järven pinta-ala supistui 2000 hehtaarista 1000 hehtaariin. Samalla vanha laskuuoma jäi kuiville.
Herajoen kaivu tehtiin alimman nuolen kohdalle. Heräjärven vanha luonnollinen virtausreitti Pieliseen sijaitsi hieman pohjoisemmassa. Auki kaivetun kannaksen läheltä löytyy myös alla oleva muistomerkki.
Tämän informaation tarjosi Kaivostutkijat.
Jari
